Sairaanhoitajien palkat Suomessa: kuinka paljon sairaanhoitajat tienaavat vuonna 2023?

Tiesitkö, että sairaanhoitajien palkkataso voi vaihdella merkittävästi eri maissa? Sairaanhoitajien palkka on tärkeä ja ajankohtainen aihe, joka herättää paljon mielenkiintoa. Haluamme tarjota sinulle syvällisen yleiskuvan siitä, miten erilaiset tekijät vaikuttavat sairaanhoitajan palkkaan ja miten palkkataso vaihtelee eri aloilla ja alueilla.

Sairaanhoitajien määrä Suomessa on noin 75 000. Se on EU-alueen suurimpia asukkaiden lukumäärään verrattuna OECD:n tutkimuksen mukaan. Kuitenkin pula työntekijöistä kasvaa kaiken aikaa. Palkat laahaavat myös pahasti jäljessä palkkakehityksessä ja viimevuosina alalla onkin ollut paljon tyytymättömyyttä ja lakkoilua. Avaamme artikkelissa näitä asioita.

Olemme ammentaneet tietomme monista lähteistä, mukaan lukien Norjan ja Ruotsin vastaavista artikkeleista. Pyrimme tarjoamaan arvokasta tietoa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sairaanhoitajan ammatista Suomessa ja sen taloudellisista näkökohdista. Luvassa on mielenkiintoista tietoa siitä, miten palkka muodostuu ja millaisia eroja on eri aloilla, kuten sairaaloissa, kunnallisessa terveydenhuollossa ja yksityisellä sektorilla.

Tässä artikkelissa tarjoamme  ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sairaanhoitajien palkkatasosta Suomessa vuonna 2023. Olipa sinulla sitten urahaaveita sairaanhoitajan ammatista tai olet vain utelias tietämään lisää aiheesta, niin tämä artikkeli kiinnostaa sinua varmasti.

Sairaanhoitajien keskimääräinen palkka Suomessa

Keskipalkka on yleensä hyvä mittari palkkatasolle, ja se on usein käytetty vertailukohta palkkakeskusteluissa. Sairaanhoitajien peruspalkka ilman lisiä oli aiemmin noin 2600 euroa kuukaudessa. Vuoden 2023 aikana palkat nousevat, johtuen sairaanhoitajien lakoista ja uusista palkkaneuvotteluista. Uusien sopimusten myötä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo tulee nousemaan vuosien 2022-2027 aikana vähintään 20,9% . Sairaanhoitajien peruspalkka noin 5,6% korotuksen jälkeen 1.6.2023 alkaen on 2772 euroa kuukaudessa ja vuonna 2024 se nousee 2952 euroon.

Mitkä asiat vaikuttavat sairaanhoitajan palkkaan

On tärkeää huomioida, että keskipalkka ei kerro koko totuutta palkkatasosta. Erilaiset tekijät, kuten erikoistuminen, kokemus, koulutus ja työaika, voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen sairaanhoitajan palkkaan. Peruspalkka on summa, jonka jokainen sairaanhoitaja tienaa ja sen lisäksi on mahdollista saada lisiä.

Erikoistumisaloista anestesiahoitajat ansaitsevat yleensä hieman enemmän kuin keskimääräinen sairaanhoitaja, kun taas psykiatriseen hoitoon erikoistuneet hoitajat ansaitsevat keskimäärin vähemmän. Lisäksi palkkaerot voivat vaihdella jonkun verran alueittain ja eri työnantajasektoreilla, kuten kunnallisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa tai yliopistosairaaloissa.

Sairaanhoitajien palkat voivat myös vaihdella riippuen työajasta, joten keskipalkan laskeminen tuntipalkaksi voi antaa tarkemman kuvan palkkatasosta. Suomen sairaanhoitajien keskimääräinen tuntipalkka on noin 18 euroa.

Yleissairaanhoitajien palkka

Yleissairaanhoitajat ovat yksi suurimmista sairaanhoitajaryhmistä Suomessa, ja heidän tehtävänsä vaihtelevat potilaiden hoidosta lääkäreiden avustamiseen. Yleissairaanhoitajien peruspalkka Suomessa vuonna 2023 on 2746 euroa kuukaudessa.

Anestesiahoitajien palkka

Anestesiahoitajat ovat sairaanhoitajia, jotka ovat erikoistuneet anestesian antamiseen ja valvontaan. He vastaavat potilaan nukutuksesta ja tarkkailevat potilaan tilaa leikkauksen aikana.  Anestesiahoitajat saavat Suomessa palkkaa peruspalkan verran. Päiväpolikliinisissa leikkauksissa työ on useimmiten päivätyötä, joten lisiä saavat vain ne hoitajat, jotka tekevät vuorotyötä.

Tehohoitajien palkka

Tehohoitaja työskentelee yleensä erikoistuneissa osastoissa, joissa he hoitavat vakavasti sairaita tai loukkaantuneita potilaita. Tehohoitajat saavat palkkaa Suomessa KVTES:n mukaan peruspalkan verran ja palkka kasvaa kokemuksen ja erilaisten lisien myötä.

Psykiatristen sairaanhoitajien palkka

Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee henkilöiden kanssa, jotka kärsivät erilaisista mielenterveysongelmista. Heidän tehtäviinsä kuuluu potilaiden arviointi, hoito- ja terapiasuunnitelmien suunnittelu ja toteutus sekä lääkehoidon hallinta. Psykiatrinen sairaanhoitaja saa palkkaa Suomessa sairaanhoitajan peruspalkan verran. Tähän voi päälle saada lisiä.

Kätilöiden palkka

Kätilö huolehtii raskaana olevista naisista, synnyttäjistä ja vastasyntyneistä. Heidän tehtäviinsä kuuluu äidin ja vauvan terveydentilan seuranta, synnytyksen valmistelu ja avustaminen sekä synnytyksen jälkeinen hoito. Kätilöiden keskipalkka Suomessa on yleensä aina yli 3000 euroa kuukaudessa, koska kätilön työ on vuorotyötä ja palkkaan vaikuttavat epämukavan työajan lisät.

Tehohoitajien palkka

Tehohoitajat ovat sairaanhoitajia, jotka työskentelevät kriittisesti sairaiden potilaiden kanssa, joilla on elintärkeitä sairauksia tai vammoja. Tehohoitajien keskipalkka Suomessa on ennen lisiä sama kuin kaikkien muidenkin sairaanhoitajien peruspalkka. Lisien kanssa palkka nousee yli 3000 euroon kuukaudessa.

Leikkaussalihoitajien palkka

Leikkaussalihoitajat ovat sairaanhoitajia, jotka ovat erikoistuneet kirurgian hoitoon. He valmistelevat potilaita leikkauksiin, antavat lääkkeitä, tarkkailevat potilaiden tilaa leikkauksen aikana ja auttavat kirurgeja tarvittaessa. Leikkaussalihoitajien keskipalkka Suomessa on sairaanhoitajan peruspalkan verran, mutta koulutusta, kokemusta ja työkokonaisuutta vastaavat palkat voivat olla korkeampia. Leikkaussalihoitaja ei kuitenkaan usein saa vuorolisiä, koska pääosin leikkaukset pyritään toteuttamaan päiväaikaan.

Mistä sairaanhoitajan palkka muodostuu

Sairaanhoitajan palkka määräytyy monien eri tekijöiden perusteella. Joitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat sairaanhoitajan palkan määräytymiseen, ovat ylitöiden määrä, ilta-, yö- ja viikonloppuvuorolisät, koulutustaso ja kokemus.

Ylitöistä maksetaan yleensä korkeampaa palkkaa kuin säännöllisestä työstä. Suomessa ylitöistä maksetaan yleensä vähintään 50% korotettua palkkaa. Ilta-, yö- ja viikonloppuvuorolisät ovat myös yleisiä. Ilta- ja yövuoroista maksetaan yleensä korotettua palkkaa, kun taas viikonloppuvuoroista maksetaan korotettua palkkaa ja lisäksi sunnuntaityö korvataan erityisellä sunnuntaikorvauksella.

Esimerkkejä työvuorolisistä:

• Korvaus, joka maksetaan iltatyöstä on normaalisti 15% tuntipalkasta ja se maksetaan klo 18.00–22.00 väliseltä ajalta.

• Yötöistä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä klo 22.00–07.00 välillä tehtyä työtä ja korvaus siitä on 30–45 % tuntipalkasta.

• Työ, joka tehdään normaalina arkilauantaina maksetaan korvaus, mikä on normaalisti 20% tuntipalkasta ja sitä kertyy klo 06.00–18.00 väliseltä ajalta.

Työehtosopimuksessa määrätään myös siitä, annetaanko korvausta vastaavana vapaa-aikana ja siitä, voiko työnantaja yksipuolisesti päättää korvauksen muodosta (raha vai vastaava vapaa-aika).

Sairaanhoitajan koulutustaso vaikuttaa myös hänen palkkaansa. Suomessa terveydenhuoltoalan koulutusohjelmat jaetaan kolmeen eri tasoon: perustutkinto, ammattikorkeakoulututkinto ja yliopistotutkinto. Koulutustason nousu voi vaikuttaa sairaanhoitajan palkan nousuun.

Lisäksi kokemus vaikuttaa sairaanhoitajan palkkaan. Yleensä aloitteleva sairaanhoitaja ansaitsee vähemmän kuin kokenut sairaanhoitaja. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan peruspalkan lisäksi vuoden 2023 alusta alkaen maksetaan myös koulutus- ja kokemuslisää. Kunta-alan työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työkokemuslisää maksetaan 5 vuoden työkokemuksen jälkeen 3% tehtäväkohtaisesta palkasta ja 10 vuoden työkokemuksen jälkeen 8% tehtäväkohtaisesta palkasta.

Kuinka paljon vastavalmistuneet sairaanhoitajat ansaitsevat Suomessa?

Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien palkka Suomessa vaihtelee useiden tekijöiden, kuten koulutustason, työkokemuksen ja työssäkäyntialueen mukaan. Keskimäärin vastavalmistuneen sairaanhoitajan, jolla on sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinto, alkupalkka on Sote-sopimuksella 2488,92 € ja esim. yksityisen sektorin työehtosopimuksen peruspalkka on 2 330,03 €

Aloituspalkka voi kuitenkin olla korkeampi niille, joilla on sairaanhoitajan täydennyskoulutuksia. Esimerkiksi sairaanhoitaja, jolla on sairaanhoitajakoulutuksen lääkkeenmääräämislupa, voi saada noin 300-500 euroa korkeampaa palkkaa. Lääkkeenmääräämislupa vaatii 45 opintopisteen korkeakouluopintoja. Kyseessä on peruskoulutuksen lisäksi käytävä yli vuoden kestävä lisäkoulutus.

Koulutustason lisäksi myös työkokemus on tärkeä tekijä, joka vaikuttaa vastavalmistuneen sairaanhoitajan palkkaan. Sairaanhoitajat, joilla on enemmän erilaista kokemusta ja taitoja jo opiskeluajoilta, voivat neuvotella korkeammista palkoista verrattuna niihin, joilla on suppeampi kokemus harjoitteluista. Tällä kuitenkaan ei ole suurta merkitystä esimerkiksi kunnallisella puolella, jossa noudatetaan KVTES:ta.

Lisäksi työalueella on myös merkittävä rooli vastavalmistuneen sairaanhoitajan palkan määräytymisessä. VATT:in tutkimuksen mukaan työvoimapula haja-asutusalueilla on johtanut siihen, että Helsingin alueella palkat ovat jopa pienemmät kuin muualla suomessa. Muut alueet ovatkin nostaneet houkuttelevuutta korkeammalla palkalla ja ylityömahdollisuudella. Helsinki jääkin palkoissa noin 6% muusta maasta korkeista asumiskustannuksista huolimatta.

On tärkeää huomata, että vastavalmistuneiden sairaanhoitajien palkkahaitari Suomessa ei ole kiinteä, vaan se voi vaihdella työnantajasta, työehtosopimuksista ja muista tekijöistä riippuen. Siksi on suositeltavaa tarkistaa työnantajalta tai asianomaiselta ammattiliitolta viimeisimmät tiedot palkkatasosta.

Kokeneiden sairaanhoitajien palkka

Kokeneiden sairaanhoitajien palkka Suomessa vaihtelee huomattavasti ja se määräytyy monien eri tekijöiden perusteella. Palkka muodostuu peruspalkasta, johon lisätään erilaisia lisäansiota, kuten kokemuslisät, erikoistumiskorvaukset, yötyökorvaukset ja päivystyskorvaukset.

Kokemuslisä maksetaan sairaanhoitajalle riippuen siitä kuinka kauan hän on tehnyt töitä kunnallisella puolella tai joissain muissa työsuhteissa, joiden kokemuksesta voidaan katsoa olevan hyötyä uudessa työsuhteessa.

Työkokemukseen perustuvaa kokemuslisää maksetaan 3% tehtäväkohtaisesta palkasta, kun työntekijä on ollut vähintään viisi vuotta työsuhteessa kunnalla tai muilla työnantajilla, joista katsotaan olevan hyötyä alkavassa työsuhteessa. Samoin kymmenen vuoden työkokemuksen perusteella maksetaan 8% tehtäväkohtaisesta palkasta työkokemuslisää. 

Kokeneiden sairaanhoitajien palkkojen määrittämisessä käytetään usein työehtosopimuksia, jotka määrittelevät erilaisia palkkatasoja ja lisäansioita eri erikoisaloille ja työkokemusluokille. SOTE-sopimuksen piirissä olevan työntekijän työkokemuslisä kertyy myös, kun tämä on hoitovapaalla.

Työehtosopimus eli TES määrittelee, millä ehdoilla työtä tehdään seuraavat vuodet. TESissä sovitaan esimerkiksi palkasta, lisistä, työvuoroista, lomista ja niin edelleen. Työpaikalla sovellettavasta työehtosopimuksesta pitää olla maininta työsopimuksessasa.

Sairaanhoitajien palkkojen kehitys ajan saatossa

Sairaanhoitajien palkat ovat kehittyneet Suomessa vuosien varrella, ja ne ovat olleet usein keskustelunaiheena. Palkkojen kehitys kertoo tarinaa siitä, miten hoitoalaa on kehitetty ja millaisia muutoksia alalla on tapahtunut.

1950-luvulla sairaanhoitajien palkat olivat verrattain alhaiset, mutta 1960-luvulla ne alkoivat nousta. 1970-luvulla palkat nousivat edelleen ja samalla sairaanhoitajien koulutus kehittyi. 1980-luvulla palkkojen nousu hidastui, mutta ne pysyivät silti korkeina verrattuna moniin muihin ammatteihin. 1990-luvulla palkkojen kehitys oli negatiivinen, ja niitä jouduttiin leikkaamaan taloudellisista syistä. 2000-luvulla palkat ovat kuitenkin jälleen nousseet, ja ne ovat edelleen korkealla tasolla.

1950-1990 lukujen välissä sairaanhoitajien koulutus muuttui ja muutoksiin oli monia eri syitä. Sairaanhoitajista oli jatkuva pula, minkä vuoksi uusia sairaanhoitajakouluja perustettiin vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen myötä sairaanhoitajakoulutukseen tehtiin useita muutoksia. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten väestönkasvu, kaupungistuminen, elintason kohottaminen ja terveydenhuollon tarpeen lisääntyminen, vaikuttivat koulutuksen kehittämiseen.

Koulutusjärjestelmän uudistusten myötä kaikille halukkaille haluttiin taata mahdollisuus opiskella sairaanhoitajaksi. Peruskoulu-uudistus vuonna 1968 yhtenäisti koulujärjestelmää ja avasi tien lukioon ja korkeakouluihin. Ammatillinen koulutus tuli vaihtoehdoksi lukiokoulutukselle, ja vuodesta 1987 alkaen ammatillisesta koulutuksesta oli mahdollista edetä korkeakouluopintoihin.

Sairaanhoitajakoulutuksessa tapahtui myös pedagogisia muutoksia. Oppipoikajärjestelmästä siirryttiin enemmän teoriaopetukseen, ja hoitotieteen merkitys kasvoi. Opetuksessa hyödynnettiin uusia oppikirjoja ja kansainvälisiä lehtiä.

Sairaanhoitajien ammatillisuus kasvoi, ja heidän asemaansa terveydenhuollossa alettiin ymmärtää paremmin. Opiskelijoiden kritiikki ja osallistuminen opetukseen tulivat sallituiksi, kun tietomäärä ja kielitaito paranivat.

Palkkojen kehitys on osittain sidoksissa hoitoalan muutoksiin. Esimerkiksi 1980-luvulla hoitotyön teknistymisen myötä syntyi uusia hoitotyön ammattiryhmiä, joiden palkkataso saattoi olla korkeampi kuin perussairaanhoitajien. Myös taloudelliset tekijät vaikuttavat palkkojen kehitykseen, kuten laman aiheuttama palkkojen leikkaus 1990-luvulla.

Sairaanhoitajien yritykset saada palkat nousemaan 2000-luvulla

Vuonna 2007 eduskuntavaaleissa hoitajien palkat nousivat yhdeksi vaaliteemaksi kasvavan työvoimapulan ja alan palkkojen jälkeenjääneisyyden vuoksi. Palkkaneuvottelut käynnistyivät hitaasti ja ensimmäinen ehdotus ei kelvannut ammattiliitto Tehylle. Tehy ja Super alkoivat kiristämään palkkaneuvotteluissa joukkoirtisanoutumisilla.

Joukkoirtisanoutumiseen oli ilmoittautunut yli 13 000 hoitajaa ja arvioitiin, että niin suurella irtisanoutumismäärällä potilaita alkaisi kuolemaan tunneissa. Sopu löytyikin samana päivänä. Yhteensä työtaisteluun osallistui 52 000 hoitajaa ja määrä oli historiallisen suuri. 

Hoitajaliitot ovat koko olemassaolonsa ajan taistelleet siitä, että alalle saataisiin samapalkkaisuus. Se tarkoittaa sitä, että hoitajat saisivat verrattain yhtä korkeaa palkkaa kuin vastaavasti yhtä korkealle koulutetut työntekijät muilla aloilla. Palkat saatiin nousemaan 2007 työtaistelussa 12-18% riippuen ammattiliitosta.

Sairaanhoitajien viimeaikaisimmat työtaistelut

Viime aikoina Suomessa on käyty laajasti keskustelua sairaanhoitajien palkoista ja työehdoista. Erityisesti kevään 2022 aikana sairaanhoitajat ovat järjestäneet useita lakkoja vaatiakseen parempia palkkoja ja työoloja.

Keväällä 2022 käydyissä neuvotteluissa ammattiliitot ja työnantajapuoli pääsivät sopimukseen sairaanhoitajien palkankorotuksista. Kuitenkin monien sairaanhoitajien mielestä palkankorotukset eivät riitä vastaamaan heidän työn vaativuutta ja vastuuta. Tämän seurauksena lakkoilun uhka on jatkuvasti läsnä ja aihe ovat herätti laajaa keskustelua Suomessa kevään 2023 eduskuntavaaleissa.

Terveydenhoitoalan työtaistelu 2022 oli kunta-alan työmarkkinakiista, missä osapuolina olivat hoitajien ammattiliitot SuPer, Tehy ja työnantajapuolelta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Ennen työtaistelun alkua terveydenhuoltoalaa oli koetellut koronapandemia, joka kuormitti hoitohenkilökuntaa ja mikä sisälsi henkilökunnan pakolliset koronarokotukset. Työtaistelussa työntekijäpuoli vetosi muun muassa potilasturvallisuuden vaarantumiseen hoitajapulan vuoksi. Suuri määrä hoitohenkilökuntaa irtisanoutui rokotuspakon takia ja ahdinko terveydenhuollossa vain paheni. Työtaisteluiden tuloksena hoitajien palkkoja tullaan nostamaan vuosien 2022-2027 välillä yli 20%. Monen mielestä tämä ei kuitenkaan riitä houkuttelemaan uusia työntekijöitä alalle ja moni haluaa alalta pois.

Sairaanhoitajien palkkojen alueelliset erot

Suomessa sairaanhoitajien palkat voivat vaihdella alueittain, sillä kunnat ja sairaanhoitopiirit määrittävät palkat itsenäisesti omilla alueillaan. Yleensä pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella ja Turussa, sairaanhoitajien palkat ovat yleensä korkeammat kuin maaseudulla ja pienemmissä kunnissa. Kuitenkin työvoimapula on saanut pidenemmät kunnat nostamaan palkkausta lisätäkseen houkuttelevuutta. SOTE-uudistus tulee kuitenkin tasapainottamaan palkkauksia. 

Palkoissa on huomattavia eroja, kun tarkastellaan erikseen perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa, sosiaalihuoltoa ja yksityisiä palveluntarjoajia. Helsingin sijoitus vaihtelee näiden palveluiden välillä.

Perusterveydenhuollon henkilöstölle maksetaan parempaa palkkaa kuin Helsingissä muualla paitsi Pirkanmaalla. Helsingin perusterveydenhuollon palkkataso jää noin kuusi prosenttia jälkeen Itä-Uudenmaan ja Lapin tasosta.

Tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella on haasteita löytää riittävästi perusterveydenhuollon henkilökuntaa. Ongelmaan on yritetty löytää ratkaisu teettämällä ylitöitä ja tarjoamalla houkuttelevanmaa palkkaa.

Palkkauksen ero sektoreittain

Sairaanhoitajan palkkaan vaikuttaa myös sektori, jossa hän työskentelee. Esimerkiksi sairaalassa, kunnallisella terveyspalvelulla ja yksityisellä terveydenhuoltoalalla voi olla eroja palkkauksessa.

Sairaanhoitajien palkkauksessa julkinen sektori on yleensä yksityistä sektoria parempi. Kunnallisessa terveyspalvelussa palkkaus määräytyy Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan, kun taas yksityisellä puolella työehdot ja palkkaus vaihtelevat yrityskohtaisesti. Suurissa yksityisissä terveysalan yrityksissä palkkaus voi kuitenkin olla kilpailukykyinen verrattuna julkisen sektorin palkkaukseen, mutta pienemmät yritykset harvoin pääsevät julkisten palkkojen tasolle.

Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon keskussairaaloiden välillä on myös eroja. Erikoissairaanhoidon keskussairaaloissa palkkataso voi olla korkeampi, mutta myös työ vaativampaa ja henkilökuntaa vähemmän suhteessa potilasmäärään.

Kuinka paljon sairaanhoitaja ansaitsee sairaalassa työskennellessään?

Sairaanhoitajien palkat sairaalassa vaihtelevat heidän kokemuksensa ja koulutustasonsa mukaan. Suomessa sairaanhoitajan palkkaan ei niinkään vaikuta se missä yksikössä työskentelee, vaan erityisosaaminen ja työn haastavuus. Sairaaloissa hoitajat tekevät kuitenkin lähes aina vuorotyötä, jonka ansiosta sairaanhoitajan palkkaan kertyy erilaisia lisiä. Palkkaa voi kasvattaa esimerkiksi lisäosaaminen jonkun sairaanhoidollisen laitteen käytöstä tai vaikka lääkkeenmääräämislupa.

Eri lisiä ovat mahdollinen kutsuraha, jos sairaanhoitaja kutsutaan töihin lyhyellä varoajalla, iltatyölisä, yötyölisä, lauantaityölisä, sunnuntaityölisä, ylityölisä ja vuosilomalisä. Näistä kaikki paitsi vuosilomalisä ovat epämukavan työn lisiä.

Kuinka paljon sairaanhoitaja ansaitsee kunnallisessa terveydenhuollossa?

Kunnallisen terveydenhuollon sairaanhoitajien palkat vaihtelevat heidän kokemuksensa ja koulutustasonsa mukaan. Keskimääräinen sairaanhoitajan palkka kunnallisessa terveydenhuollossa on lisien jälkeen 3272 euroa kuukaudessa. Duunitori on käyttänyt vertailuun 45 434 eri palkkaa. Palkkaan vaikuttavat myös työajat ja lisät, kuten ilta-, yö- ja viikonloppulisät.

Kuinka paljon sairaanhoitaja ansaitsee yksityisellä terveydenhuollon sektorilla?

Yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitajien palkat vaihtelevat heidän kokemuksensa ja koulutustasonsa mukaan. Duunitorin mukaan yksityisellä sektorilla sairaanhoitajan keskimääräinen kuukausipalkka on 3 129 euroa lisien kanssa. Vertailussa on käytetty yli 4000 yksittäistä palkkaa. Palkkaan vaikuttavat myös erilaiset lisät.

Kuinka paljon sairaanhoitaja ansaitsee valtiolla?

Valtiolla myös palkkaan vaikuttavat hoitajan kokemus ja koulutustaso. Valtiolla sairaanhoitaja tienaa keskimäärin 3 804 euroa kuukaudessa lisien kanssa. Valtiolla on huomattavasti vähemmän sairaanhoitajia töissä kuin esimerkiksi kunnallisella sektorilla.

Hoitajien palkkataso Suomessa verrattuna Ruotsiin ja Norjaan

Seuraavaksi tarkastelemme sairaanhoitajien palkkatasoa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Sairaanhoitajan työ on tärkeää ja vaativaa, mutta samalla myös aliarvostettua ja alipalkattua. Erityisesti Suomessa sairaanhoitajien palkkataso on jäänyt muiden Pohjoismaiden tasosta jälkeen, mikä on johtanut siihen, että monet suomalaiset sairaanhoitajat hakeutuvat töihin ulkomaille paremman palkkatason perässä.

Tässä artikkelissa tarkastelemme, miksi Suomen sairaanhoitajien palkkataso on matalampi kuin naapurimaissa ja millaisia eroja on sairaanhoitajan työoloissa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Sairaanhoitajien palkkataso Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa

Sairaanhoitajien palkkataso on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa ammatin houkuttelevuuteen ja työvoiman saatavuuteen eri maissa. On mielenkiintoista vertailla sairaanhoitajien palkkatasoa eri Pohjoismaiden välillä. Nyt tarkastelemme sairaanhoitajien palkkatasoa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa ja pohdimme näiden maiden välisiä eroja.

Norjassa sairaanhoitajien keskimääräinen palkka vuonna 2023 oli noin 49 730 Norjan kruunua (NOK). Norja tunnetaan yleisesti korkeista palkoistaan ja hyvistä työolosuhteistaan, mikä houkuttelee monia sairaanhoitajia maahan töihin. Korkea palkkataso voi olla yksi syy siihen, miksi Norjassa työskentelevät sairaanhoitajat ansaitsevat keskimäärin enemmän kuin kollegansa muissa Pohjoismaissa.

Ruotsissa sairaanhoitajien keskimääräinen palkka vuonna 2023 oli noin 39 500 Ruotsin kruunua (SEK). Vaikka Ruotsissa palkkataso on hieman alhaisempi kuin Norjassa, se on silti kilpailukykyinen verrattuna moniin muihin maihin. Ruotsi tarjoaa myös hyvät työolosuhteet ja kattavan sosiaaliturvan, mikä tekee maasta houkuttelevan sairaanhoitajille.

Suomessa sairaanhoitajien palkkataso vaihtelee eri tekijöiden, kuten työkokemuksen, koulutustason ja työskentelysektorin mukaan. Suomen sairaanhoitajien palkkataso on keskimäärin hieman matalampi kuin Norjassa ja Ruotsissa. Tästä huolimatta Suomi tarjoaa hyvät työolot ja laadukkaan terveydenhuollon järjestelmän, joka houkuttelee monia sairaanhoitajia työskentelemään maassa.

Palkkataso ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa sairaanhoitajien päätökseen työskennellä tietyssä maassa. Työolot, uramahdollisuudet, koulutusjärjestelmä ja elämänlaatu voivat myös vaikuttaa päätökseen siirtyä töihin ulkomaille. Jokaisella maalla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja nämä seikat voivat vaikuttaa sairaanhoitajien päätöksiin.

Miksi suomalaiset sairaanhoitajat lähtevät ulkomaille töihin?

Sairaanhoitajien ulkomaille lähteminen on kasvava trendi Suomessa. Vuonna 2020 noin 1500 sairaanhoitajaa jätti Suomen ja lähti töihin ulkomaille. Sairaanhoitajien lähtö ulkomaille selittyy useilla tekijöillä. Yksi keskeisimmistä syistä on palkkataso. Suomen sairaanhoitajien palkkataso on huomattavasti matalampi kuin monissa muissa länsimaissa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa sairaanhoitajien palkat ovat merkittävästi korkeammat kuin Suomessa. Tämä voi olla houkutteleva tekijä monelle sairaanhoitajalle, jotka etsivät parempia taloudellisia mahdollisuuksia.

Yhtenä syynä sairaanhoitajien lähtöön ulkomaille on työolot. Sairaanhoitajat työskentelevät usein haastavissa ja vaativissa olosuhteissa. Suomessa terveydenhuollon resurssit ovat usein rajalliset, mikä voi johtaa työntekijöiden ylikuormitukseen ja uupumukseen. Monet hoitajat arvostavat työskentelyä maissa, joissa terveydenhuoltojärjestelmä on paremmin resursoitu ja työolot ovat paremmat.

Kun sairaanhoitaja hakeutuu töihin ulkomaille, voi syynä olla myös mahdollisuuden etsiminen urakehitykselle. Monissa maissa sairaanhoitajilla on mahdollisuus kehittyä urallaan ja edetä esimiesasemiin. Suomessa mahdollisuudet urakehitykseen ovat rajallisempia ja monilla sairaanhoitajilla voi olla tunne, että heidän uransa on jumissa paikoillaan.

Tulisi myös huomata, että sairaanhoitajien koulutus ja ammattitaito ovat kansainvälisesti tunnustettuja. Monet sairaanhoitajat ovat valmiita lähtemään ulkomaille kehittääkseen ammattitaitoaan ja saadakseen uusia kokemuksia.

Sairaanhoitajien ulkomaille lähteminen on laaja-alainen ilmiö, joka johtuu useista eri syistä. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän on tärkeää kehittää hoitajien työoloja ja palkkatasoa, jotta sairaanhoitajat pysyvät Suomessa ja että Suomi olisi houkutteleva maa myös muualta tuleville sairaanhoitajille.

Työolot Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sairaanhoitajien työolot eroavat toisistaan joiltain osin, vaikka onkin tärkeää huomata, että työolot voivat vaihdella myös eri työpaikoissa ja organisaatioissa samassa maassa. Seuraavassa vertaillaan näiden kolmen maan sairaanhoitajien työoloja:

Työaika ja työvuorot:

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sairaanhoitajat työskentelevät usein vuorotyössä, mikä tarkoittaa työskentelyä eri vuorokauden aikoina, mukaan lukien ilta- ja yövuorot sekä viikonloput. Työaikojen sääntely ja joustavuus voivat vaihdella hieman maittain.

Palkkaus:

Palkkataso sairaanhoitajille voi vaihdella Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa sairaanhoitajien palkkataso on yleisesti korkeampi kuin Suomessa ja Ruotsissa. Palkkaukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kokemus, koulutustaso ja työvuosien määrä.

Työvoimapula ja rekrytointi:

Kaikissa näissä maissa on ollut havaittavissa työvoimapulaa sairaanhoitajista. Suomessa on esiintynyt haasteita sairaanhoitajien rekrytoinnissa ja työvoiman pysyvyydessä, mikä voi johtaa työntekijöiden lähtemiseen ulkomaille töihin. Norjassa on tehty aktiivisia toimenpiteitä houkutellakseen ulkomaisia sairaanhoitajia maahan, kun taas Ruotsissa on panostettu koulutuspaikkojen lisäämiseen.

Työilmapiiri ja työhyvinvointi:

Työilmapiiri ja työhyvinvointi voivat vaihdella eri työpaikoissa ja organisaatioissa, mutta yleisesti ottaen hyvä työilmapiiri ja työntekijöiden tukeminen ovat tärkeitä tekijöitä sairaanhoitajien työssä jaksamisen kannalta. Tämän osalta Ruotsissa ja Norjassa on panostettu työhyvinvointiin ja työntekijöiden tukemiseen erilaisin toimenpitein.

Hanki työtarjouksia Norjasta ja Ruotsista suomalaisena sairaanhoitajana

Jos olet suomalainen sairaanhoitaja ja etsit työtarjouksia Norjasta ja Ruotsista, voit hyödyntää Bemlo.fi työnvälityspalvelua, joka voi auttaa sinua löytämään sopivia työmahdollisuuksia.

Bemlo.fi on verkkopalvelu, joka tarjoaa työnhakijoille mahdollisuuden luoda profiilin ja täyttää tietonsa sekä kiinnostuksenkohteensa. Tämä profiili auttaa sinua esittelemään osaamisesi ja kokemuksesi potentiaalisille työnantajille.

Kun olet luonut profiilin Bemlo-palveluun, se alkaa etsiä työmahdollisuuksia Norjasta ja Ruotsista puolestasi. Bemlo auttaa sinua saamaan yhteyden työnantajiin, jotka tarjoavat työpaikkoja sairaanhoitajille ja jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan suomalaisia ammattilaisia.

Bemlo voi auttaa sinua löytämään työtarjouksia eri sairaaloista, terveyskeskuksista tai muista terveydenhuollon organisaatioista Norjassa ja Ruotsissa. He voivat myös auttaa sinua selvittämään paikallisia työskentelylupavaatimuksia ja tarvittavista pätevyysvaatimuksista näissä maissa.

Yhteenveto

Tässä artikkelissa olemme käsitelleet kattavasti sairaanhoitajien palkkatasoa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Olemme tarkastelleet palkkakehitystä, erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat palkkaan, sekä vertailleet palkkatasoa eri erityisaloilla ja alueilla.

Olemme myös tutkineet syitä siihen, miksi sairaanhoitajat usein lähtevät Suomesta muualle töihin ja miksi palkkataso Suomessa on alhaisempi verrattuna Norjaan ja Ruotsiin. Lisäksi olemme pohdiskelleet työolojen eroja näiden maiden välillä ja koulutuseroja sairaanhoitajien koulutuksessa.

Jos haluat syventyä aiheeseen enemmän ja saada tarkempaa tietoa sairaanhoitajien palkkatasosta Pohjoismaissa, suosittelemme lukemaan lisää aiheesta bemlo.fi-sivustolta. Siellä löydät lisätietoa ja vertailuja eri maiden välillä, jotka auttavat sinua ymmärtämään paremmin sairaanhoitajien palkkatasoa Pohjoismaissa.